Ryhmä BirdLife Kanta-Hämeen lintuharrastajia teki retken Poriin 18.-20.9.2020. Pandari-retkueen matka sujui jouhevasti Vepsän Sepon kyydissä.
Lähdimme matkaan varhain perjantaiaamuna ja puolessa välissä poikkesimme jaloittelemassa Huittisissa Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston kahdessa lintutornissa, Mutilahdessa ja Kärjenkalliolla. Hienot maisemat ja lintukohteet.
Vesilintuja oli runsaasti, uivelokin. Petolintuja myöskin liikkeellä, hippiäisillä ja kuusitiaisilla oli vilkasta vaellusta menossa.
Nakkilan kirkon vaiheilla pysähdyimme herkuttelemaan juuri paistetuilla nahkiaisilla.
Saivat kaikilta varauksettoman suosion!
Päivä olikin jo ehtinyt iltapuolelle. Ehdimme vielä käydä vilkaisemassa Yyterin santoja ja Herrainpäiviä sekä siellä oleskellutta sepelhanhea.
Lauantaina runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme Wolkkarin nokan kohti Kuuminaisten niemeä.
Siellä odotti metsätaival merenrantaan. Saimme ihailla Aila-myrskyn aikaansaannoksia, runsaasti isoja puita oli kaatunut tiellemme.
Meren rannalla havaitsimme mukavasti kahlaajia. suosirrejä kymmenittäin, muutamia nuoria tundrakurmitsoja, tyllejä, valkovikloja ja mustavikloja. Kova tuuli ja aallokko haittasi tähystystä.
Meillä oli matkan tarkoituksena päästä kokeilemaan merelle Sepon uutta, hienoa puuvenettä, mutta homma jäi haaveeksi tuulen takia.
Preiviikin kalasatamassa saimme kuitenkin ihailla venettä ja kuulimme sentään moottorin äänen!
Nälkäkin siinä sitten tuli ja suuntasimme Reposaaren kalaravintolaan herkuttelemaan. Monenlaista paikallista kalaa oli tarjolla. Suosittelemme!
Lintuja ja kaloja kun jo tuli nähdyksi, Karri esitteli meille Reposaarta. Kävimme Lontoossa, hieno, vanha puutaloasuinalue. Ja aivan vieressä kävimme tutustumassa Linnakepuistoon, jossa oli esillä vanhoja saaren puolustuslaitteita.
Sunnuntaiaamun valjettua vatsat täynnä lähdimme Leveäkarin lintutornille. Tornin erikoisuus on se, että portaat ylös ovat irti itse tornista. Näin ei synny kiipeämisestä tulevaa tärinää, mikä häiritsisi kaukoputkella havainnointia! Tornista aukeni laajaa ruovikkoa sekä merta, takana metsä. Tämä torni kuulemma pärjää hyvin taistoissa, koska siellä saadaan listoille myöskin metsän lajeja. Nyt nähtiin mm. useita jalo- ja harmaahaikaroita, paljon haapanoita, taveja, jokusia jouhi- ja lapasorsia, saalistava kanahaukka ja useita merikotkia. Täällä vasta havaitsimme retken ensimmäiset valkoposkihanhet, iso parvi tuli mantereelta merelle.
Seuraavaksi lähdimme suositulle retkikohteelle, Yyterin lietteille, Sannannokkaan, jossa kävimme pitkospuita pitkin kahdella tornilla. Etelänsuosirrin lietteillä mm. näimme ja kuulimme liroja, joitakin kapustarintoja ja tundrakurmitsoja. Ruovikoiden keskellä vakiopaikalla näkyi ja kuului viiksitimaleja. Sen verran vikkeliä olivat, ettei kennolle niitä tarttunut!
Merellä näkyikin nyt runsaasti valkoposkia sekä merihanhia ja tietysti muutama merikotka leijailemassa.
Ennen poislähtöä Porista piipahdimme Teemuluodon lintutornilla Kokemäenjoen suistossa. Hieno paikka sekin! Retken suohaukat nähtiin täällä, ruskosuohaukkoja sekä naaraspukuisia sinisuohaukkoja. Mieluisa yllätys Pandari-retkueen mielestä oli nimikkolinnun saalistusyritykset suistolla!
Pori ympäristöineen tarjoaa linnuista kiinnostuneille monenlaisia, erinomaisia kohteita. On karua merenrantaa, ruovikoita, suistoalueita, kehrääjäkankaita, lehtoja, teollisuusaltaita sekä ruderaatteja. Harvinaisuuksiakin näillä seuduilla usein nähdään, meidän kohdalle ei niitä nyt juurikaan tippunut! Jos joskus tästä korona-ajasta päästään eroon, yhdistyksemme voisi järjestää parin, kolmen päivän turneen Porin lintupaikoille. Karri Jutila vaihtaa vuoden lopussa Hämeen työkuviot Satakunnan vastaaviin Poriin. Näin ollen Karri, joka entisenä ja nyt sitten taas uutena porilaisena tuntee paikat erinomaisesti, saadaan kyllä retkelle oppaaksi, näin hän lupasi!
Ai niin, nähtiinhän me pari kertaa mustavariskin, kaupungin keskustan tuntumassa.
Petri Hirva
Takaisin
