Linturetkeily kannattaa melkeinpä missä ja milloin tahansa. Mökkijärven, lähimetsän tai kylätien peltojen kiertely on aina kannattavaa, toimialueemme lintutietämys on sitä parempaa mitä laajemmalta alueelta havaintoja kertyy. Jos jokin tietty kantahämäläinen lintukohde kiinnostaa, näiden linkkien takaa löytyy suositeltavia kohteita. Hyviä retkiä!
Retkeilitpä missä ja milloin tahansa, aina kannattaa muistaa hyvät tavat, jokamiehenoikeudet sekä Birdlife Suomen havainnoi huomaavaisesti –ohjeet.
Retkillä tehdyt havainnot kannattaa kirjata Tiira-lintuhavaintojärjestelmään.
Turengin altaat
Turengin altaat ovat yksi Kanta-Hämeen tunnetuimmista lintupaikoista. Taka-altaita kannattaa lähestyä Liinalammintien ja Ratatien, etualtaita Harvialantien puolelta. Altaat ovat toimintansa lopettaneen Turengin sokeritehtaan altailta. Etualtaiden maasto on avoimempaa, myös hyvää ruderaattia sisältävää aluetta. Taka-altaat ovat metsittyneempää ja yksi Kanta-Hämeen parhaimmista yölaulajakohteista.
Turengin altaat on ympärivuotinen retkikohde. Talvella etualtaiden puolelta löytyy usein tikliparvia ja pikkutikkoja, taka-altaiden puolen laskuojista taas talvehtivia vesilintuja. Altaiden pesimälajisto on hyvin mielenkiintoinen; luhtakana, mustakurkku-uikku, pikkutylli ja pikkulepinkäinen pesivät altaalla lähes vuosittain. Keväisin ja syksyihin vesi- ja varpuslintulajisto on todella monipuolista. Kahlaajapaikkana etualtaat ovat legendaariset Altailla on myös tehty kunnostustöitä, umpeenkasvaneita paikkoja on raivattu avoimiksi ja kahlaajilta löytyy edelleen hyviä levähdyspaikkoja.
Harvinaisuuslista on Kanta-Hämeen komeimpia, vuosien saatossa altailla on havaittu mm. amerikanhaapana, pronssi-iibis, nummikirvinen, harjalintu, mustapäätasku ja keltahemppo. Alueharvinaisuuksia edustavat mustaleppälintu, turturikyyhky, useat lampiviklot, mustapyrstökuiri, kirjokerttu, ja pikkusirkku.
Toivanjoki (lintutorni)
Toivanjoen varteen rakennettiin 1990-luvun alussa lintutorni, joka on edelleen aktiivisessa käytössä. Lintutornista näkee hyvin joenvarren kosteikolle ja retkisuunnitelmiin kannattaa sisällyttää Alajärven sekä Toivan Mustakorven osuuksia. Myös melontaretki Toivanjoella osoittautuu elämykselliseksi ratkaisuksi.
Toivanjoki on hyvää seutua kosteikkolajistolle (kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki, rytikerttunen), yölaulajille (jänkäkurppa, luhtahuitti, ruisrääkkä, kerttuset, sirkkalinnut), petolinnuille ja pöllöille. Huippuhavaintoihin lukeutuvat niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen.
Haapajärvi
Haapajärvi on kantahämäläisten lintujärvien aatelia. Monipuolista aluetta, jota hallitsee parhaiten veneellä tai pistoilla järven rannalle. Pesimälajistoon kuuluvat mm. heinätavi, punasotka, luhtakana, nuolihaukka ja rytikerttunen. Reuna-alueitakin kannattaa kierrellä, sillä Haapajärven ympäristö on hyvää seutua myös pöllöille ja tikoille. Järvellä havaittuihin harvinaisuuksiin kuuluvat ruokosirkkalintu, pikku-uikku ja useampi viiksitimali.
Kernaalanjärvi
Kernaalanjärvi on pesimälajistoltaan Haapajärveä niukempi, mutta sijainniltaan otollinen järvi. Selkää hallitsee hyvin järven uimapaikalta. Kernaalanjärveltä kannattaa etsiä kevään ensimmäisiä sulapaikkoja, syksyllä ja alkutalvella suurille järvenselille kertyviä massoja sekä viivyttelijöitä. Arktiset vesilinnut ovat jokasyksyisiä ja monella lajilla suurimmat kerääntymät tavataan Kernaalanjärvellä. Nykyään myös talvisen Kernaalanjärven jäältä voi löytää kalanperkeitä kärkkyvän merikotkan.
Kernaalanjärvi on Vanajanselän ja Lehijärven muuttoreitin jatkeena, jonka ansiosta tälläkin järvellä näkee läpimuuttajia, joskus hyviä harvinaisuuksiakin. Todistusaineistona mm. jalohaikara, avosetti, iso- ja grönlanninlokki, pari pikkukajavaa ja isokihu.
Lastujärvi
Mielenkiintoinen lintujärvi Turengin vierellä. Pesimälajistoon kuuluvat punasotka, härkälintu, mustakurkku-uikku. Loppusyksystä järvellä on havaittu hyviä jouhisorsa-, uivelo-, lapasotka- ja allikerääntymiä. Mustalinnut ja pilkkasiivet ovat jokasyksyisiä. Rannoilta saattaa yhyttää päivehtivän pöllön, jonkin kanalinnun tai vaikka harmaapäätikan.
Suurisuo
Suurisuo on Kanta-Hämeen hienoimpia lintusoita. Kapustarinta ja keltavästäräkki ovat vielä lähivuosina kuuluneet pesimälajistoon. Myös isolepinkäisestä on useita kesäaikaisia havaintoja, kesän peruslajistoa ovat kuovi, liro, pensastasku ja pikkulepinkäinen. Suurisuon reunamia kannattaa kompata kanalintujen ja tikkojen toivossa. Harvinaisuuksilla ei täällä juhlita, mutta suo ja sitä ympäröivät metsät ovat sitäkin luonnonkauniimpia.
Paiston pellot
Leutoina ja myyrävoittoisina talvina Paiston pellot vetävät hyvin talvehtivia petolintuja. Samana talvena alueelta on havaittu ampuhaukka, tuulihaukka, useampi hiirihaukka ja piekana. Muita talvehtivia erikoisuuksia ovat olleet mustavaris ja lapinsirkku. Paiston pellot ovat hyviä petopeltoja myös muuttoaikaan, siitä osoituksena muuttohaukka ja useat sinisuohaukat. Muuttoaikaan pellot keräävät hyvin myös kapustarintoja, töyhtöhyyppiä ja suokukkoja.
Hakoinen, pellot
Kanta-Hämeen klassisimpia peltolintukohteita. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Hakoisissa myös retkeillään aktiivisesti. Kevään ensimmäiset pulmuset, kottaraiset ja mustavarikset löytyvät usein täältä. Huhtikuu on Hakoisten vuodenkierron kohokohta, jolloin pelloille kerääntyy merkittäviä määriä hanhia, joutsenia, sorsalintuja, kahlaajia ja rastaita. Joukosta löytyy usein alueharvinaisuuksia, kuten pikkujoutsenia, lyhytnokkahanhia ja sepelrastaita.
Missä saalista, siellä myös saalistajia. Muuttohaukasta ja maakotkasta on yksittäisiä havaintoja, tuuli- ja sinisuohaukat käyvät säännöllisesti etsimässä pelloilta saalista.
Luulion luontotorni, Tervakoski Janakkala
Luulion luontotorni sijaitsee Janakkalan Tervakoskella, Alasjärven rannalla Luulionlahden poukamassa. Tornille johtavat pitkospuut, jotka alkavat metsäisestä rinteestä, jossa voi nähdä tuttuja metsälintulajeja mukaan lukien lehtopöllön, joka on useina vuosina pesinyt alueella. Tornista on näkyvyys ruovikkoiselle Luulionlahdelle ja isommalle Alasjärven selälle. Luulionlahden perällä korkealla puussa on sääksen tekopesä jossa on yleensä ollut pesintä. Myös ruskosuohaukka ja kaulushaikara ovat Luulionlahden vakioasukkaita.
Luulion tornin kaakkoispuolella aukeavat Paiston peltoaukeat, joilla on tavattu muuttoaikana monia kiinnostavia lintulajeja. Sieltä linnut jatkavat muuttoaan useimmiten pohjoiseen Luulion tornin jäädessä reitiltä hieman sivuun, mutta periaatteessa tornistakin saattaa päästä havaitsemaan muutolla olevia lajeja, jotka eivät pesi alueella. Tällaisia ovat mm. tundra- ja valkoposkihanhet, monet kahlaajat ja erilaiset petolinnut.
Luontotorni on toteutettu Tervakosken Suruton ry:n Linnaseutu-rahoitteisena hankkeena. Jouko Alhainen, Taigabird Oy, vastasi tornin suunnittelusta ja rakentamisesta. Apunaan hänellä oli yhdistyksen talkooväkeä. Tornialueen maanomistaja on Janakkalan kunta.
Alasjärvellä tai sen tuntumassa on havaittu perusvesilintujen, hanhien ja joutsenten lisäksi mm:heinätavi, kuparisorsa (yhdistyksen alueen ainoa havainto vuodelta 1997), mustakurkku-uikku, kattohaikara, luhtakana, luhtahuitti, liejukana, vesipääsky, kuningaskalastaja, rastaskerttunen, pussitiainen.
Ajo-ohje Luulion tornille (Navi: Savilahdenpiha, Tervakoski)
Ajo-ohje: Tervakosken keskustasta Vähikkäläntietä ensin Puuhamaan suuntaan n. 400m – vasemmalle Tervajoentie – oikealle Tammirannan puistotie – oikealle Savilahdentie – perällä on Savilahdenpiha. Autot voi jättää Savilahdentien päässä oikealla näkyvälle parkkipaikalle, siitä kävellen kevyen liikenteen väylää eteenpäin rannan suuntaisesti etelän suuntaan. Pitkospuut tornille lähtevät rannasta kohdassa, josta kävelytie alkaa kääntyä mäelle. Paikassa on myös opastetaulu.
Karttalinkki
(ETRS-TM35FIN N=6742531.148, E=370647.069)
