K-HLY:n alueen retkeilykohteita

Linturetkeily kannattaa melkeinpä missä ja milloin tahansa. Mökkijärven, lähimetsän tai kylätien peltojen kiertely on aina kannattavaa, toimialueemme lintutietämys on sitä parempaa mitä laajemmalta alueelta havaintoja kertyy. Jos jokin tietty kantahämäläinen lintukohde kiinnostaa, näiden linkkien takaa löytyy suositeltavia kohteita. Hyviä retkiä!

Retkeilitpä missä ja milloin tahansa, aina kannattaa muistaa hyvät tavat, jokamiehenoikeudet sekä Birdlife Suomen havainnoi huomaavaisesti –ohjeet.

Retkillä tehdyt havainnot kannattaa kirjata Tiira-lintuhavaintojärjestelmään.

  • Janakkalan retkeilykohteet

    Turengin altaat

    Turengin altaat ovat yksi Kanta-Hämeen tunnetuimmista lintupaikoista. Taka-altaita kannattaa lähestyä Liinalammintien ja Ratatien, etualtaita Harvialantien puolelta. Altaat ovat toimintansa lopettaneen Turengin sokeritehtaan altailta. Etualtaiden maasto on avoimempaa, myös hyvää ruderaattia sisältävää aluetta. Taka-altaat ovat metsittyneempää ja yksi Kanta-Hämeen parhaimmista yölaulajakohteista.

    Turengin altaat on ympärivuotinen retkikohde. Talvella etualtaiden puolelta löytyy usein tikliparvia ja pikkutikkoja, taka-altaiden puolen laskuojista taas talvehtivia vesilintuja. Altaiden pesimälajisto on hyvin mielenkiintoinen; luhtakana, mustakurkku-uikku, pikkutylli ja pikkulepinkäinen pesivät altaalla lähes vuosittain. Keväisin ja syksyihin vesi- ja varpuslintulajisto on todella monipuolista. Kahlaajapaikkana etualtaat ovat legendaariset Altailla on myös tehty kunnostustöitä, umpeenkasvaneita paikkoja on raivattu avoimiksi ja kahlaajilta löytyy edelleen hyviä levähdyspaikkoja.

    Harvinaisuuslista on Kanta-Hämeen komeimpia, vuosien saatossa altailla on havaittu mm. amerikanhaapana, pronssi-iibis, nummikirvinen, harjalintu, mustapäätasku ja keltahemppo. Alueharvinaisuuksia edustavat mustaleppälintu, turturikyyhky, useat lampiviklot, mustapyrstökuiri, kirjokerttu, ja pikkusirkku.

    Toivanjoki (lintutorni)

    Toivanjoen varteen rakennettiin 1990-luvun alussa lintutorni, joka on edelleen aktiivisessa käytössä. Lintutornista näkee hyvin joenvarren kosteikolle ja retkisuunnitelmiin kannattaa sisällyttää Alajärven sekä Toivan Mustakorven osuuksia. Myös melontaretki Toivanjoella osoittautuu elämykselliseksi ratkaisuksi.

    Toivanjoki on hyvää seutua kosteikkolajistolle (kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki, rytikerttunen), yölaulajille (jänkäkurppa, luhtahuitti, ruisrääkkä, kerttuset, sirkkalinnut), petolinnuille ja pöllöille. Huippuhavaintoihin lukeutuvat niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen.

    Haapajärvi

    Haapajärvi on kantahämäläisten lintujärvien aatelia. Monipuolista aluetta, jota hallitsee parhaiten veneellä tai pistoilla järven rannalle. Pesimälajistoon kuuluvat mm. heinätavi, punasotka, luhtakana, nuolihaukka ja rytikerttunen. Reuna-alueitakin kannattaa kierrellä, sillä Haapajärven ympäristö on hyvää seutua myös pöllöille ja tikoille. Järvellä havaittuihin harvinaisuuksiin kuuluvat ruokosirkkalintu, pikku-uikku ja useampi viiksitimali.

    Kernaalanjärvi

    Kernaalanjärvi on pesimälajistoltaan Haapajärveä niukempi, mutta sijainniltaan otollinen järvi. Selkää hallitsee hyvin järven uimapaikalta. Kernaalanjärveltä kannattaa etsiä kevään ensimmäisiä sulapaikkoja, syksyllä ja alkutalvella suurille järvenselille kertyviä massoja sekä viivyttelijöitä. Arktiset vesilinnut ovat jokasyksyisiä ja monella lajilla suurimmat kerääntymät tavataan Kernaalanjärvellä. Nykyään myös talvisen Kernaalanjärven jäältä voi löytää kalanperkeitä kärkkyvän merikotkan.

    Kernaalanjärvi on Vanajanselän ja Lehijärven muuttoreitin jatkeena, jonka ansiosta tälläkin järvellä näkee läpimuuttajia, joskus hyviä harvinaisuuksiakin. Todistusaineistona mm. jalohaikara, avosetti, iso- ja grönlanninlokki, pari pikkukajavaa ja isokihu.

    Lastujärvi

    Mielenkiintoinen lintujärvi Turengin vierellä. Pesimälajistoon kuuluvat punasotka, härkälintu, mustakurkku-uikku. Loppusyksystä järvellä on havaittu hyviä jouhisorsa-, uivelo-, lapasotka- ja allikerääntymiä. Mustalinnut ja pilkkasiivet ovat jokasyksyisiä. Rannoilta saattaa yhyttää päivehtivän pöllön, jonkin kanalinnun tai vaikka harmaapäätikan.

    Suurisuo

    Suurisuo on Kanta-Hämeen hienoimpia lintusoita. Kapustarinta ja keltavästäräkki ovat vielä lähivuosina kuuluneet pesimälajistoon. Myös isolepinkäisestä on useita kesäaikaisia havaintoja, kesän peruslajistoa ovat kuovi, liro, pensastasku ja pikkulepinkäinen. Suurisuon reunamia kannattaa kompata kanalintujen ja tikkojen toivossa. Harvinaisuuksilla ei täällä juhlita, mutta suo ja sitä ympäröivät metsät ovat sitäkin luonnonkauniimpia.

    Paiston pellot

    Leutoina ja myyrävoittoisina talvina Paiston pellot vetävät hyvin talvehtivia petolintuja. Samana talvena alueelta on havaittu ampuhaukka, tuulihaukka, useampi hiirihaukka ja piekana. Muita talvehtivia erikoisuuksia ovat olleet mustavaris ja lapinsirkku. Paiston pellot ovat hyviä petopeltoja myös muuttoaikaan, siitä osoituksena muuttohaukka ja useat sinisuohaukat. Muuttoaikaan pellot keräävät hyvin myös kapustarintoja, töyhtöhyyppiä ja suokukkoja.

    Hakoinen, pellot ja linnavuori

    Kanta-Hämeen klassisimpia peltolintukohteita. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Hakoisissa myös retkeillään aktiivisesti. Kevään ensimmäiset pulmuset, kottaraiset ja mustavarikset löytyvät usein täältä. Huhtikuu on Hakoisten vuodenkierron kohokohta, jolloin pelloille kerääntyy merkittäviä määriä hanhia, joutsenia, sorsalintuja, kahlaajia ja rastaita. Joukosta löytyy usein alueharvinaisuuksia, kuten pikkujoutsenia, lyhytnokkahanhia ja sepelrastaita.

    Missä saalista, siellä myös saalistajia. Muuttohaukasta ja maakotkasta on yksittäisiä havaintoja, tuuli- ja sinisuohaukat käyvät säännöllisesti etsimässä pelloilta saalista. Peltojen vierellä sijaitseva Hakoisten linnanvuori on mainio muutonseurantakohde, kalliolta saattaakin nähdä hyviä petolintu-, kurki- ja hanhisummia.

      Takaisin

Kanta-Hämeen Lintutieteellinen yhdistys ry - Birdlife Kanta-Häme

 khly@birdlife.fi     www.khly.fi