Suomi on linnustonseurannan kärkimaita ja seurannoissa kerätyt mittavat pitkäaikaisaineistot ovat kansainvälisestikin ylistettyjä. Suomessa linnustonseurantoja koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Seurannat eivät nojaudu vain yksittäisiin menetelmiin, vaan erilaisia seurantamuotoja on hyvin monipuolisesti, jolloin linnustonseurantaan voi osallistua niin aloittelija kuin maastojyräkin. Mitä monipuolisempi seurantaverkosto on, sitä monikäyttöisempää aineistoa saadaan!
Vuonna 2006 Suomeen perustettu vakiolinjaverkosto on yksittäisistä eri seurantamuodoista tärkein, kohdentuen pesimälinnuston täsmäseurantaan. Suomessa sijaitsee yhteensä 566 vakiolinjaa, jokainen reitti on kuusi kilometriä pitkä ja ne sijaitsevat 25 kilometrin päässä toisistaan. Käytännössä reitti lasketaan karttaa ja GPS:ää käyttäen ennalta määrättyä, yleensä suorakulmion mallista reittiä pitkin. Reitin varrelta lasketaan ja merkitään laskentalomakkeelle kaikki kuuluvat ja näkyvät linnut sekä reitin varrelta löytyneet pesät. Samalla reitillä laskija saa vaihtua eri laskentakertojen välillä – näin yksittäisen laskijan ei tarvitse sitoutua kertaalleen laskemaansa linjaan tulevina vuosina.
KHLY:n toimialueella sijaitsee 7 vakiolinjaa:
Linjojen laskentatilanne on näkyvillä keskusmuseon sivuilla. Jos laskentaa suunnitellessa kaikki toimialueen reitit ovat varattuja, kannattaa katsoa myös naapuriyhdistysten vapaana olevat reitit. Lisäksi joka kesä eteläisestä Suomesta singahtaa harrastajia kohti pohjoista paikkaamaan varaamattomia ja harvemmin laskettuja linjoja. Lappiin suuntautuvaa retkeä voi hyvin täydentää laskemalla vakiolinjan!
Lisätietoja, laskentaohjeita ja laskentojen varaus Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla:
https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Linjojen sijainnit, varaustilanne ja laskentahistoria:
https://laji.fi/project/MHL.1/about
