Linnustonseuranta

Suomi on linnustonseurannan kärkimaita ja seurannoissa kerätyt mittavat pitkäaikaisaineistot ovat kansainvälisestikin ylistettyjä. Suomessa linnustonseurantoja koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Seurannat eivät nojaudu vain yksittäisiin menetelmiin, vaan erilaisia seurantamuotoja on hyvin monipuolisesti, jolloin linnustonseurantaan voi osallistua niin aloittelija kuin maastojyräkin. Mitä monipuolisempi seurantaverkosto on, sitä monikäyttöisempää aineistoa saadaan!

  • Lintuatlas

    Tämä seurantamuoto perustuu lintujen levinneisyystietoihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Suomessa on toteutettu kolme lintuatlashanketta: 1974-79, 1986-89 ja 2006-2010. Atlaksessa kerättyä aineistoa voidaan yhdistää aiemmin kerättyyn seurantatietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Itse tulosten avulla selvitetään sitä, miten mm. maantieteelliset, ilmastolliset ja maankäyttöön liittyvät tekijät vaikuttavat lintujen levinneisyyteen ja levinneisyydessä tapahtuviin muutoksiin.

    Atlaksen perusideana on jakaa tutkimusalue vakiokokoisiin ruutuihin (Suomessa käytetään 10x10 kilometrin ruutuja) ja jokaisella ruudulla lintulajien esiintymistä mitataan pesimävarmuusindeksillä. Indeksi siis kertoo lajin pesimistodennäköisyyden ruudun alueella, alkaen reviiriä pitävästä yksilöstä ruokaa kantavaan emoon, maastopoikaseen tai pesälöytöön.

    Lintuatlaksen kattavat tulokset, hankkeen tausta ja hankkeeseen osallistuneet löytyvät osoitteesta atlas3.lintuatlas.fi/

      Takaisin

Kanta-Hämeen Lintutieteellinen yhdistys ry - Birdlife Kanta-Häme

 khly@birdlife.fi     www.khly.fi