Suomi on linnustonseurannan kärkimaita ja seurannoissa kerätyt mittavat pitkäaikaisaineistot ovat kansainvälisestikin ylistettyjä. Suomessa linnustonseurantoja koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Seurannat eivät nojaudu vain yksittäisiin menetelmiin, vaan erilaisia seurantamuotoja on hyvin monipuolisesti, jolloin linnustonseurantaan voi osallistua niin aloittelija kuin maastojyräkin. Mitä monipuolisempi seurantaverkosto on, sitä monikäyttöisempää aineistoa saadaan!
Talvilintulaskenta on käytössä olevista seurantamuodoista pitkäikäisin - talvilintuja on laskettu Suomessa jo 60 vuotta! Talvilintulaskentareitin saa perustaa haluamalleen paikalle tai jatkaa olemassa olevan ”hiljentyneen” reitin laskemista (suositeltavaa). Reiteistä kannattaa kysyä keskusmuseon henkilökunnalta ennen laskennan aloittamista.
Laskenta tehdään kolme kertaa vuodessa; syyslaskenta marraskuun alussa, joululaskenta vuodenvaihteessa ja kevätlaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa. Jokaiselle laskentakerralle varataan usein kaksi ja puoli viikkoa, kattaen vähintään kaksi viikonloppua. Aina kaikille laskentakerroille ei riitä aikaa (syys- ja kevätlaskentaa ole pakko tehdä joka vuosi), mutta keskitalven laskenta olisi suositeltava toistaa joka vuosi.
Kanta-Hämeessä on viime vuosina laskettu 12–15 talvilintureittiä vuosittain, joten toimialueellamme on runsaasti tilaa uusille reiteille. Reitin voi perustaa taajama-alueelle, mutta suositeltavaa olisi perustaa uusi reitti metsäisiin ympäristöihin, jotta valtakunnallinen reittiverkosto olisi kattavampi. Kannattaa myös kysyä ”hiljentyneen” reitin laskennan jatkamista.
Lisätietoa ja laskentaohjeita:
www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat
Tuloksia ja vuosittain lasketut reitit täällä:
https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=routes
