Suomi on linnustonseurannan kärkimaita ja seurannoissa kerätyt mittavat pitkäaikaisaineistot ovat kansainvälisestikin ylistettyjä. Suomessa linnustonseurantoja koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Seurannat eivät nojaudu vain yksittäisiin menetelmiin, vaan erilaisia seurantamuotoja on hyvin monipuolisesti, jolloin linnustonseurantaan voi osallistua niin aloittelija kuin maastojyräkin. Mitä monipuolisempi seurantaverkosto on, sitä monikäyttöisempää aineistoa saadaan!
Lintujen rengastus perustuu lintuyksilöiden yksilölliseen merkintään ja seurantaan. Lintuja on rengastettu lajikohtaisten muuttoreittien sekä levähdys- ja talvehtimisalueiden selvittämiseksi, mutta rengastuksen avulla saadaan tietoa myös lintujen iästä, populaatioiden ikäjakaumasta, kuolleisuudesta ja kuolinsyistä, ja synnyin- ja pesimäpaikkauskollisuudesta. Vakioiduilla rengastusmenetelmillä, kuten lintuasemapyynnillä ja sisämaan seurantapyynnillä, saadaan tietoa mm. vuosittaisesta jälkeläistuotosta ja pitkäaikaisista kannanvaihteluista. Rengastus itsessään on monipuolinen tutkimus- ja seurantamuoto, joka on mm. lintujen käyttäytymisekologiaa sekä populaatiobiologiaa tutkivien projektien ehdoton apuväline. Vaikka satelliittilähettimillä ja valopaikantimilla yksittäisistä linnuista saadaan valtavasti enemmän tietoa kuin pelkästään rengastetusta linnusta, ”perusrengastusta” tarvitaan silti.
Rengastus on Suomessa luvanvaraista, valvottua ja koulutusta vaativaa toimintaa, jota koordinoi Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto. Vastapainoksi rengastus on todella palkitsevaa ja opettaa tutuistakin linnuista aivan uusia puolia. KHLY:n sivuilta löytyy lista toimialueemme rengastajista.
Lisää tietoa:
Rengastustoimisto
www.luomus.fi/fi/lintujen-rengastus
